Unohdettu Viipuri (Sieltäkin saa lankaa!)

Ajattelin tässä välissä esitellä Viipuria, sillä ihastuin kovin siihen viime kesänä. Matka sinne oli ollut pitkään haaveissa, mutta en saanut ketään lähtemään mukaani, sitten tuli toissa joulun alla veronpalautukset ja mieheni sai joululahjaksi Viipurin matkan :)

Matkaan lähdimme laivalla Lappeenrannasta. Jo pelkkä laivamatka Saimaankanavaa pitkin oli elämys. Laivassa oli me ja 150 eläkeläistä, trubaduuri soitti ravintolassa ja me ihastelimme musiikin säestämänä maisemia ja sulkuja, joita oli matkalla seitsemän. Ilma oli upea ja matka taittui nopeasti, vaikka ajallisesti se olikin pitkä (n.5 tuntia muistaakseni).

Laivassa opas selosti matkalla historiallisia kohteita ja Suomen ja Venäjän rajan ylitimme järvellä. Suomen puolella oli mökkejä ihan rajalle asti, sitte alkoi asumattomuus, sai kulkea pitkän matkan ennen kuin näkyi taas asutusta.

Viipurissa majoituimme Hotelli Victoriaan kauppatorin laidalle, pyöreää tornia vastapäätä. Hotelli oli loistava.

Salakkalahti

 Tässä kuuluisa katumaisema Vesiportinkadulta, jota tituleerattiin Suomen kauneimmaksi kaduksi ennen sotia.

 

Torkkelinpuisto ja sen reunalla sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema kunnostettu kirjasto. Torkkelinpuistossa seisoo myös alkuperäinen Jussi Mäntysen pronssinen Hirvipatsas.

Toisena päivänä vuokrattiin pyörät ihan hotellin lähistöltä.  Koko päivän kahden maastopyörän vuokra oli reilut 20 euroa. Pyörillä pääsi hyvin kiertämään koko kaupungin, sekä tekemään omatoimiretken myös upeaan Monrepos`n puistoon. 

Puisto oli iso ja vaikea kulkuinen. Pyörän vuokraaja neuvoi meitä menemään sivusta polkua pitkin puistoon ja syy selvisi kun poistuimme pääportista, vihainen puistonvartija lähti juoksemaan peräämme huutaen. Ilmeisesti pyöräily Monrepos`n puistossa oli kielletty.

Vanha kartano oli pysäyttävä näky.  Tämäkin kukoisti vielä Suomen aikaan.

Tässä sijaitsi tunnettu rantatemppeli ennen. Suomalaiset rakensivat uuden vielä 1990-luvulla, mutta se tuhoutui tuhopoltossa muutamaa vuotta myöhemmin.

Suomenleijona makaa puistossa vaurioituneena, se pystytettiin aikoinaan Tervaniemeen.

Tämä talo Linnankadulla (Krepostnaja) meidän piti etsiä mieheni isoiso-tädille, joka on syntynyt ja asunut lapsuutensa Viipurissa, hän kuoli syksyllä eikä ikinä ehtinyt nähdä tätä kuvaa vanhasta kotitalostaan.

Tässä ravintola, joka saa meiltä suosituksensa. Sova (pöllö), Linnankadun poikkikadulla Krasnoarmeiskajalla. Testasimme monta muutakin ravintolaa mukaan lukien pyöreän tornin, mutta Sova oli ainut, jossa oli hinta-laatu suhde kohdillaan.

Borssi-keitto oli lemppari annokseni.

Kaupunki oli paikoitellen erittäin huonossa kunnossa, tässä hieman osviittaa. Mutta siltikin viehättävä.

Kolmas päivä meni Linnasaaressa. Viipurinlinnan torniin ei ihan heikkokuntoisella ole asiaa, portaat ovat kapeat ja huonot, miestäkin jännitti kiipeäminen. Maisemat olivat kyllä upeat ylhäällä.

Tornista sisältä.

Maisema linnantornista keskustaan. Vasemmassa reunassa uusi Beige-ruskea rakennus on hotelli Victoria.

Tervaniemen kärki, jossa Suomen aikaan sijaitsi suosittu uimaranta, oli siellä nytkin jonkinlainen uimaranta.

Minua harmitti matkaa suunnitellessa etten löytänyt montakaan suositusta Viipurille, joten ajattelin nyt tehdä sille sellaisen. Kaupunki oli erittäin kiinnostava, tekemistä riitti, ruoka Venäjällä on mielestäni juuttunut kahdeksankymmentä luvulle, mutta syötävää. Asiakaspalvelu on Viipurissa ehkä vieras käsite ja englannin kieli ei ole hallussa edes nuorella sukupolvella, mutta kyllä siellä pärjäsi. En voi kun suositella lämpimästi.

Lopuksi katsaus käsityö asioihin :) Yhdessä lankakaupassa kävin, tämä sijaitsi Torkkelinkadulla (Prospekt lenina). Kun lähtee kävelemään kauppatorin laidalta Torkkelinkatua, se oli toisen tai kolmannen poikkikadun kulmassa. Ovesta pääsi rappukäytävään ja talossa oli monta käsityöliikettä, lankakaupan lisäksi kangaskauppoja. Kaupassa langat olivat tiskin takana, joka hankaloitti asiointia, vielä kun myyjät eivät puhuneet englantia, ymmärsivät onneksi vähän. Langat olivat edullisia, ostin pussillisen reilulla parillakympillä. Kerän hinta oli n.3 euroa, oli kyse mistä laadusta tahansa.

Pellavahan on haettu tuote Viipurissa ja sitä oli kauppahalli pullollaan. Hinnat olivat halvempia hallin yläkerrassa ja tinkiminen kannattaa.