Kasvivärjättyä kalevalaa

Tänään alkoi kalevalapeiton cal-virkkaus projekti johon lähden mukaan kasvivärjätyillä langoillani. Eilen vielä värjäsin yhden vyyhdin punaisen sävyiseksi marjamehujen mäskeillä, on niin kovin keltavoittoista nuo kasvivärjätyt lankani.

Ensimmäinen pala toi jo uusia virkkauskäsitteitä eteeni ja kyseessä oli helpohko pala, mihinkähän olen taas itseni lykännyt! Se nähdään sitten marraskuussa...

Neuleleirillä opin stickaamaan

 Blogi hiljaisuutta on taas kestänyt, olen yrittänyt olla tekemättä mitään "ylimääräistä". Neulonut toki olen, sehän ei ikinä ole ylimääräistä, mutta blogin kirjoittaminen vie aikaa muulta kivalta.

Olin viikonloppuna neuleleirillä Klaukkalassa. Tai siis sticklägerillä tarkemmin sanoen ja täytyy kyllä sanoa, että olipa ihanaa. Leiri kesti torstaista sunnuntaihin. Olin hyvin ennakkoluuloinen mennessäni, sillä olin havainnut että leirillä enemmistö on ruotsinkielisiä ja oma ruotsinkielentaitoni on vähintäänkin ruosteessa, tuskin olematon. Hyvin siellä pärjäsi kuitenkin suomellakin. Vaikka ruotsia kyllä puhuttiin.

Leirillä neulottiin aamusta iltaan tai oikeastaan yöhön. Aamulla kun sain silmäni auki, näin jonkun neulovan aamupalapöydässä, yöllä istuin viimeisten joukossa neulomassa. Sitten syötiin. Neulottiin ja syötiin, neulottiin ja syötiin, neulottiin...syötiin. Tajusit varmaan jo. Kyllä sitä hieman juotiinkin.

Myös lankakauppa Snurre oli osallisena sillä tavalla, että toivat ihania lankoja meille myyntiin, eikä niitä voinut vastustaa. En ole ikinä käynyt heidän kivijalkakaupassa, mutta tämän vierailun jälkeen on kyllä käytävä.

Lauantaina Iina Tainiola piti meille kurssin Lyhennettyjä kerroksia ja huiveja, joka innosti minutkin neulomaan huivia. Se on pian valmis, täytyy piakkoin esitellä harjoituskappale.

Täytyy jatkossakin osallistua tällaisille leireille, oli sen verran rauhallinen ja seesteinen viikonloppu, että kyllä teki hyvää. Ja ennen kaikkea sai neuloa aamusta iltaan!

Leiri järjestettiin kauniin Valkjärven rannalla vanhassa maalaistalossa, talo oli upea.

Alla hieman Snurren ihanuuksia.

 Nämä langat otin huostaani.

Olin ottanut sukset mukaan ja järvellä oli hyvät ladut sekä retkiluistelurata.
Yksi kurssilaisista oli chi ball-ohjaaja ja piti meille muutaman tunnin sitä neulonnan lomassa, erittäin hyvää taukojumppaa kropalle.

Toinen kurssilainen oli ottanut mukaan vyyhdinpuut ja kerijälaitteen, oli muuten niin hyvät kapistukset, että heti maanantaina kävin ostamassa omat :)
Sain myös kokeilla minipyöröpuikkoja, olivat veikeä tuttavuus. Helpompi kuljettaa mukana.

 Talossa oli upeat kakluuniuunit joka huoneessa.
Alla on omat kasvivärjätyt langat, joista tein leirillä lapaset. Fiilistelykuvia olisi ollut neulojista, mutta unohdin kysyä julkaisuluvan niin jätetään ne omaan arkistoon.

Hypistely sammakot lapsille

Ai että, meillä asustaa levoton lapsi! Ihana, vilkas ja toimelias nuori mies. Hänellle piti keksiä jotain räpellettävää ja törmäsin Nosh:in sivuilla sammakkolelu-kaavaan. Tämähän on loistava, nopea ja helppo tekoinen, pitihän näitä tehdä sitten useampi kerralla ja täyttää terapeuttisilla herneillä. Näihin sai kaikki jämäpalatkin hyödynnettyä. Lupasin, että tätä voisi kokeilla koulussa oppitunnillakin jos auttaisi keskittymiseen...tai sitten menee hernepussisodaksi ja perästä kuuluu!

Viikonloppuna sulatin myös hellassa yhden vinyylilevyn kulhoksi sekä värjäsin vyyhdin lankaa Hibiscus-teellä, suuri pettymys! Väriliemi oli ihan punaista ja lankakin väripadassa vielä hyvän värinen, mutta huuhtelun ja kuivauksen jälkeen väri on suoraan sanottuna ihan haalean paska. Että näin.

Lehmus-huivi -pirullinen pitsineulos

Pitsineule ei ole minun juttu. Tykkään neuloa ja katsoa samalla jotain tv-sarjaa, mutta tämmöinen pitsineule ja telkkari ei kertakaikkiaan sovi yhteen. Joka kerros on erilainen ja pitäisi pikkasen keskittyä tekemäänsä, mutta sitten ei pysty seuraamaan telkkua. Virheitä siis piisaa. Huivista tuli kuitenkin kaunis ja se on ensimmäinen tuotos omista kasvivärjätyistä langoistani. Pirtinkehräämön ohutta lankaa ja 3 mm puikot.

Tykkään, toivottavasti ystävänikin tykkää, jolle tämä lähtee lämmittämään harteita. 

Ohje Ullaneuleesta.

Löysin parhaan paikan pingotukseen, ensimmäinen kerta kun jotain tosissaan pingotan. Vanhasta talosta löytää erilaisia rakennusmateriaaleja, vaatehuoneessa on sellaista huokoista pehmeää levyä (huokolevy?) johon upposi mainiosti nuppineulat.

Syksyn lankasopat

Pata on taas porissut monena pimeänä syksyisenä iltana, ensin ulkona ja viimeiset sessiot sisällä taloa lämmittäessä. Ihania värejä, mutta myös hienoisia pettymyksiä. Yhtä Novitan Puro ja Label of organic yarn- luomuvilla kerää lukuunottamatta värjätty lanka on Virtain villan kotimaista karstalankaa 100 gramman vyyhdeissä. Värjäykset tehty samalla ohjeella kuin ennen eli kärjistettynä tunnin keitos, siivilöinti, alunat sekaan ja tunnin muhitus.

Alla olevassa kuvassa pliisumpi värisetti. Vasemmalta alkaen ensiksi samettiruusu, toiseksi sahrami, kolmanneksi niiden lienten yhdistämisen jälkiväri, neljäntenä lakastuneet kielon lehdet ja viimeisenä oikealla männynneulaset.

Värjäsin aiemmin jo yhden vyyhdin samettiruusulla ja väri oli upea okran oranssinen, mutta tässä seuraavassa värjäyksessä meni jotain pieleen, liemikin näytti jo ruskeammalta ja aluna lisäyksen jälkeen liemi puuroutui ja muuttui vaan ruskeammaksi. No ihan kiva ruskean-okra sävy tuli kuitenkin.

Sahramin sain anopilta, se oli monta vuotta vanhaa ja sitä oli 13 grammaa, lanka on luonnossa hauska, vähän kuin liukuvärjätty.

Kielon lehdistä oli suuret odotukset, mutta keräsin lehdet liian myöhään kun odotin lokakuun loppuun, ne olivat liian ruskeita jo. Sävy on kuitenkin roosaan taittuva beige.

Männynhavuja oli kattilallinen likoomassa viikon ja se antoi väriä kehnosti, voi olla että tämän vyyhdin värjään vielä uudelleen.






Kuvassa vasemmalta lähtien sipulinkuoret, toisena sipulin kuorten jälkiväri, kolmantena pelargonian lakastuneiden kukkien väri, viimeinen kukkien jälkiväri.

Sipulinkuoria oli kaksi kourallista ja keittelin niitä puoli tuntia. Väriliemeen ei paljon väriä jäänyt ensi värjäyksen jälkeen, joten heitin sipulinkuoret takaisin pataan ja uuden vyyhdin perään ja vielä tuli kaunista keltaista.

Pelargonian kukat keräsin töistä alkusyksystä, luulin että väri olisi yhä punainen vaikka kukat kuivuivat, mutta ne muuttuivatkin ruskeiksi. Eipä siinä, ruskea on hyvä väri.





Tässä kuvassa Vasemmalta alkaen verihelttaseitikki, toisena sen jälkiväri, kolmantena mustaherukkamehun mäski, neljäs on mysteeri vyyhti, mieheni värjäämä.

Ystäväni oli löytänyt metsästä verihelttaseitikkejä ja kuivannut ne minulle, lakeista ja jaloistahan tulee eri väriä, mutta sieniä oli liian vähän, vain 32 grammaa, joten heitin kokonaisina muutamaksi tunniksi likoomaan ja rupesin keittelemään. Yllättävän hyvä väri tuli kuitenkin näinkin pienestä määrästä. Vielä värjäsin jälkivärin sienet ja lanka sekaisin kattilassa.

Mustaherukan värjäsin jo loppukesästä, se on ollut kuukausia valohoidossa kärsimättä yhtään. kesän muutkin marjavärjäykset ovat haalistuneet vain vähän, vaikka ovat olleet valohoidossa.

Vielä kun saisi näistä jotain puikoille tai koukulle asti niin hyvä olisi. Huomenna on minun karkkipäiväni, Suomen kädentaidonmessut Tampereella, auto on pakattu akkalaumalla ja kauhean pitkillä ostoslistoilla!

Kasvivärjäys osa 2

<3 Kesäloma- kun saa valvoa ja tehdä mitä huvittaa. Iltani ovat venyneet yön hämäriin, kun olen keitellyt lankasoppiani vain punaviini seuranani. Pienestä voi ihminen ilon saada.

Seuraava aamu paljastaa lankojen todelliset värit. Lanka Virtain villaa ja yksi vyyhti Novitan Joki-lankaa. Kaikissa aluna puretus. Tunnin verran taas keitelty kaikkia paitsi pietaryrtin osia kaksi tuntia. Tunnin lanka-aluna-väriliuos n. 90 asteessa ja langat levänneet liuoksissaan aamuun asti, jonka jälkeen huuhtelut. Oikealta vasemmalle:
Pietaryrtti kukinto
Pietaryrtti varret, lehdet
Pihlajan lehdet
Pelto huopaohdake
Punaherukka-mansikka mehun mäskin väri.

Mansikan perkuu jätteet

Värit ovat luonnossa voimakkaampia.

Kiireinen kesäloma

Muutama viikko kesälomaa takana ja monta kaunista kokemusta rikkaampi.
Sen verran kiirettä pitänyt, että kasvivärjäykseen ei ole ollut enää aikaa, joten olen laittanut kasveja kuivumaan talvea varten jolloin voin sitten samalla keitellä lankasoppaa kun lämmitän taloa.

Kaupunkeja on tullut kierrettyä mm. Tammisaari(taas), Hanko, Virrat(taas), Ähtäri, Hämeenkyrö ja Hämeenlinna. Lukuisia kirppareita on koluttu ja muutama muukin tärppi matkalta poimittu.

Ensinnäkin palaan taas Virtoihin ja kehaisen Virtain villa-yritystä josta kipasin muutaman kilon luonnonvalkoista villaa edullisesti 42 euroa/kg. Kehaisempa vielä Killinkosken nauhatehdasta, siellä oli uusi valokuvanäyttely Petteri Kokkosen-kaksi kylää, kuvattu Laatokan laidalla Venäjän karjalassa Hiidenselässä ja Suomessa Koskenkorvalla. Sykähdyttävä. Varsinkin kuvat Hiidenselästä.

Muutama hyvä kirppiskin jäi mieleen. Mikäli liikkuu Hämeenkyrön suunnalla kannattaa pitää tauko L.A kirppiksellä, joka on ihan kolmostien varressa. Tässä pysähdytään joka kesä, huonekalut varsinkin ovat olleet makeita, muutama vuosi sitten mukaan lähti -50 luvun sohva 35 eurolla. Ikävä kyllä vuosi vuodelta hinnat on nousseet ja nyt ne olivat jo kipurajan yläpuolella, tavara on kuitenkin kiinnostavaa.  Ähtärin kirppikset oli niin kalliita ettei kehtaa edes mainostaa. Virroilla tavara on aikamoista tilpehööriä. Hankokin oli pettymys. Hämeenlinnassa ei keretty kun muutamalle, Palokunnankadulla oleva Fida oli hyvä, kuin myös Suurkirpputori keksikadulla. Mukaan lähti kuitenkin vain yksi Nanny Stillin kulho.

Nyt on kyllä kirppis kiintiö täynnä vähäksi aikaa. Muutama päivä olisi töitä kunnes loma taas jatkuu <3

Kasvivärjäystä ronskisti

Eilinen päivä kului pihalla "roskien poltossa". Pitkään on pitänyt kokeilla kasvivärjäystä ja nyt kun olen lomalla ja mies oli mökkireissulla, minä jumissa lasten kanssa kotona niin käytin tilaisuuden hyväkseni ja laitoin pojat keräilemään kanssani kasveja. Ruvettin polttelemaan sitten puutarharoskia ja siirryttiin rakennusjätteisiin ja siirettiin kattilat tulille. Vetenä on käytetty kaivovettä ja lanka on suuremmaksi osaksi Pirtin kehräämön karsta-ja kampa-lankaa.

 Ensimmäinen kokeilu oli puna-apilan kukinto ja nokkosen lehdet. Niitä survoin 8 litran kattilan täyteen ja saksin keittiösaksilla, ensimmäiseen kokeiluun jopa esipuretin langan alunalla, mutta tulos oli hieman pettymys kun väri oli hiukan haalea, kuitenkin ihan ok. 

 Kattilat mustuivat ketkessä avonuotiolla. Loput puretukset on tehty samaan aikaan värjäyksen kanssa. Toinen kokeilu Haavan ja koivunlehdistä oli upea. Väri oli iloisen keltainen, harmittaa etten ottanut kaikista liemistä kuvia. Lopputuloskin oli upea, jälkivärjäsin vielä toisen vyyhdin.

Sitten laitettiin kattilallinen sini-liilan värisiä lupiinin kukkasia pataan ja taas olin myyty, väri oli hieman vihertävän sininen ja lopputuloksestakin tuli aika sinisävyinen.

 Edellisellä mökkireissulla oltiin jo poikien kanssa kerätty sangollinen männynkäpyjä, jotka mätkin kirveellä halki (oli muuten homma!) sekä litran verran omenapuun kuorta, niitä oltiin muutama päivä jo lioteltu ja nekin pantiin sitten pataan. Kiva vaaleanruskea tuli siitäkin.

Lopuksi vielä tyhjensin pakkasesta 3 litraa toissavuotista mustikkaa kattilaan, kiehautin ne ja eikun langat liemeen. Tiedän että marjojen värinkestävyys ei ole hääppöinen , mutta en voinut vastustaa. Laitan kuvaa tänne muutaman kuukauden päästä miltä näyttävät.

Värit vasemmalta alkaen: puna-apila-nokkonen(ripaus lupiinin kukintoa). Toinen vyyhti Lupiinin kukintoa, kolmas vyyhti mustikkaa, neljäs jälkiväri mustikkaa ja viides lupiinin kukan ja mustikan jälkivärjäys. Kuudes vyyhti Haavan ja koivun lehdet, seitsemäs niiden jälkivärjäys. Kahdeksas ja yhdeksän vyyhti männynkävyt-omenapuun kuori, ja viimeiset kaksi vyyhtiä Lupiinin ja haavanlehtien jälkivärien yhdistys ja jälkivärjäys.

Alla puna-apila-nokkonen ja Lupiinin kukinnot.

Ohjeet pähkinänkuoressa näihin ronskimpiin värjäyksiin ilman hienosäätöä ovat:

Kattila täyteen kasvia/luonnon antimia, leikellään silpuksi saksilla, keitetään tunnin verran. Siivilöidään moska pois, Sekoitetaan liemeen ruokalusikallinen alunaa, laitetaan kostea lankavyyhti sekaan(pasmalanka keppiin pujotettuna) ja pidetään höyryävänä tunnin verran, sitten huuhdellaan asteittin kylmenevässä vedessä. Kuivumaan.