maanantai 23. marraskuuta 2015

Lehmus-huivi -pirullinen pitsineulos


Pitsineule ei ole minun juttu. Tykkään neuloa ja katsoa samalla jotain tv-sarjaa, mutta tämmöinen pitsineule ja telkkari ei kertakaikkiaan sovi yhteen. Joka kerros on erilainen ja pitäisi pikkasen keskittyä tekemäänsä, mutta sitten ei pysty seuraamaan telkkua. Virheitä siis piisaa. Huivista tuli kuitenkin kaunis ja se on ensimmäinen tuotos omista kasvivärjätyistä langoistani. Pirtinkehräämön ohutta lankaa ja 3 mm puikot.
Tykkään, toivottavasti ystävänikin tykkää, jolle tämä lähtee lämmittämään harteita. 


Löysin parhaan paikan pingotukseen, ensimmäinen kerta kun jotain tosissaan pingotan. Vanhasta talosta löytää erilaisia rakennusmateriaaleja, vaatehuoneessa on sellaista huokoista pehmeää levyä (huokolevy?) johon upposi mainiosti nuppineulat.






lauantai 14. marraskuuta 2015

Pakollinen messupostaus

 Siis vau, messu neitsyys meni niin että hulahti. Ei riittänyt päivä Suomen kädentaidot-messuilla Tampereella. Suunnitelmissa oli osallistua kaikkiin työpajoihin, ainakin nyt järviruoko-himmeli pajaan jos ei muuta, mutta haaveeksi jäi. Kymmeneltä oltiin perjantai aamuna hallissa ja kuudelta poistuttiin setelinippua köyhempänä, mutta hyvin onnellisena. Ensi vuonna varaan kaksi päivää tähän reissuun.

Edustettuna oli sekalainen sakki kädentaitajia, mutta täytyy sanoa, että selvästi oli nyt muodissa  korut- niin fimokarkkikorut kuin aterimista tehdyt korut. Kauniita ne olivat, etenkin nämä kierrätys periaatteella tehdyt. Yksi lusikkariipus lähti minunkin mukana pukinkonttiin. Kierrätys on aina lähellä sydäntä.









Olkipukit olivat mahtavia! Niinkuin myös viinibaari, johon huomasimme suuntaavan kun kassit kävivät liian painaviksi.


Tässä joitakin ostoksiani, olin tehnyt ostoslistan ja pysyinkin siinä aika hyvin, kunnes saavuimme viimeiseen halliin (samaiseen missä sijaitsi viinibaari),sieltä eräästä kojusta tilasin itselleni vanhasta verhosta tehdyn talvitakin, maltan tuskin odottaa sitä saapuvaksi. Kuitenkin tämä heräteostos tuplasi budjettini.


torstai 12. marraskuuta 2015

Syksyn lankasopat

Pata on taas porissut monena pimeänä syksyisenä iltana, ensin ulkona ja viimeiset sessiot sisällä taloa lämmittäessä. Ihania värejä, mutta myös hienoisia pettymyksiä. Yhtä Novitan Puro ja Label of organic yarn- luomuvilla kerää lukuunottamatta värjätty lanka on Virtain villan kotimaista karstalankaa 100 gramman vyyhdeissä. Värjäykset tehty samalla ohjeella kuin ennen eli kärjistettynä tunnin keitos, siivilöinti, alunat sekaan ja tunnin muhitus.


Alla olevassa kuvassa pliisumpi värisetti. Vasemmalta alkaen ensiksi samettiruusu, toiseksi sahrami, kolmanneksi niiden lienten yhdistämisen jälkiväri, neljäntenä lakastuneet kielon lehdet ja viimeisenä oikealla männynneulaset.


Värjäsin aiemmin jo yhden vyyhdin samettiruusulla ja väri oli upea okran oranssinen, mutta tässä seuraavassa värjäyksessä meni jotain pieleen, liemikin näytti jo ruskeammalta ja aluna lisäyksen jälkeen liemi puuroutui ja muuttui vaan ruskeammaksi. No ihan kiva ruskean-okra sävy tuli kuitenkin.

Sahramin sain anopilta, se oli monta vuotta vanhaa ja sitä oli 13 grammaa, lanka on luonnossa hauska, vähän kuin liukuvärjätty.

Kielon lehdistä oli suuret odotukset, mutta keräsin lehdet liian myöhään kun odotin lokakuun loppuun, ne olivat liian ruskeita jo. Sävy on kuitenkin roosaan taittuva beige.

Männynhavuja oli kattilallinen likoomassa viikon ja se antoi väriä kehnosti, voi olla että tämän vyyhdin värjään vielä uudelleen.






Kuvassa vasemmalta lähtien sipulinkuoret, toisena sipulin kuorten jälkiväri, kolmantena pelargonian lakastuneiden kukkien väri, viimeinen kukkien jälkiväri.


Sipulinkuoria oli kaksi kourallista ja keittelin niitä puoli tuntia. Väriliemeen ei paljon väriä jäänyt ensi värjäyksen jälkeen, joten heitin sipulinkuoret takaisin pataan ja uuden vyyhdin perään ja vielä tuli kaunista keltaista.

Pelargonian kukat keräsin töistä alkusyksystä, luulin että väri olisi yhä punainen vaikka kukat kuivuivat, mutta ne muuttuivatkin ruskeiksi. Eipä siinä, ruskea on hyvä väri.





Tässä kuvassa Vasemmalta alkaen verihelttaseitikki, toisena sen jälkiväri, kolmantena mustaherukkamehun mäski, neljäs on mysteeri vyyhti, mieheni värjäämä.


Ystäväni oli löytänyt metsästä verihelttaseitikkejä ja kuivannut ne minulle, lakeista ja jaloistahan tulee eri väriä, mutta sieniä oli liian vähän, vain 32 grammaa, joten heitin kokonaisina muutamaksi tunniksi likoomaan ja rupesin keittelemään. Yllättävän hyvä väri tuli kuitenkin näinkin pienestä määrästä. Vielä värjäsin jälkivärin sienet ja lanka sekaisin kattilassa.

Mustaherukan värjäsin jo loppukesästä, se on ollut kuukausia valohoidossa kärsimättä yhtään. kesän muutkin marjavärjäykset ovat haalistuneet vain vähän, vaikka ovat olleet valohoidossa.


Vielä kun saisi näistä jotain puikoille tai koukulle asti niin hyvä olisi. Huomenna on minun karkkipäiväni, Suomen kädentaidonmessut Tampereella, auto on pakattu akkalaumalla ja kauhean pitkillä ostoslistoilla!



sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Iskä



Kiireiltäni en ehtinyt isälle mitään lahjaa tekemään itse, joten sorruin ostamaan Star wars diggarille herätyskellon. Poika oli kuitenkin tehnyt jotain, joka niin lämmitti iskän (ja äidin) mieltä.

Leppoisaa isänpäivän iltaa kaikille <3


keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Herttainen esiliina

"Esiliina etehen lapsoseni laita,
liasta sen mekkosi varjella taidat.
Sitten on tyttöseni sievä ja siisti,
eikä hän esiliinaan sotkea viitsi."

Martoilla oli hiljattain essu-kilpailu. Osallistuin siihen tällä Herttaisella <3 virkatulla essulla. Harmikseni essu ei kuitenkaan yltänyt 10 parhaan joukkoon, mutta kannan sitä silti ylpeydellä. Onnea kaikille kymmenelle jatkoon menijälle, ne voit tsekata täältä sekä livenä Suomen kädentaidot-tapahtumassa Tampereella.





Lankana Dropsin kierrätetty denim ja puuvilla lanka Paris.