lauantai 27. tammikuuta 2018

Kurkistus Pirtin kehräämöön


Osallistuin  koulussa lammaskurssille ja pääsimme sen siivittämänä Pirtin kehräämöön vierailulle. Hartaasti odotettu vierailu oli perjantaina, kävimme ensin matkalla Heinolassa yhdessä suomen suurimmista lampoloista ja Finskin taljatukussa, maltoin juuri ja juuri pysyä pöksyissäni enkä kysynyt tilallisiltakaan juuri kysymyksiä (yleensä kysyn ummet ja lammet) sillä halu lankaostoksille oli suuri. Kuvat on nyt surkeita puhelinkuvia ja sanasto on nyt ihan itse keksittyä kun en siinä melussa kuullut puoliakaan mitä esiteltiin.


Villan vastaanotossa oli valtava määrä villaa odottamassa kehräystä, lokerikoissa oli esillä erilaisia  villalaatuja ja värejä.



Villat pestään valtavissa laareissa tai pesukoneissa ja laitetaan kuivumaan ilmavasti puukehikoille kuivaushuoneeseen.



Pesun ja kuivatuksen jälkeen villa menee tällaiseen koneeseen joka  jotenkin muistaakseni pöyhensi ja halko sitä, siitä sitten karstauskoneeseen, joka teki langasta harsomaista levyä.





Levyistä sitten nauhaa ja tästä hahtuvanauhasta sitten toisella koneella kierrettiin nauha langaksi. Toiset langat oli yksisäikeisiä, toiset kerrattiin monisäikeiseksi. Osa karstalevyistä jätettiin huovutuslevyiksi.



Viimeiseksi langat vyyhditetään tällä koneella ja värjättävät langat lähetetään värjäämöön, toiset menee suoraan puotiin tai jälleenmyyntiin.





Kehräämöhän on melkein 70 vuotias ja suomen suurin kehräämö. Kauppa oli pullollaan ihania lankoja ja käsitöitä. Muutamia huipputarjouksia oli sen lisäksi, että saimme -10 % alennuksen kaikista normaalihinnoista.
Tässä on alla oma lankasaaliini. Nappasin jämävyyhtejä 25 euron/kg laarista, muutaman liukuvärjätyn 45 euron/kg ja sitten ihan priimaakin lähti mukaan muutama vyyhti.


keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Sota-ajan purkulankalapaset


Ihastuin todella kun sain käsiini Anna Karoliina Tetrin Perinteiset lapaset- kirjan kirjastossa. Tein kirjasta useammat lapaset ja näitä sota-ajan purkulankalapasia kaksin kappalein. 
Tarinat lapasmallien takana ovat kerrassaan viehättäviä. Näiden lapasten tarina on sellainen, että muuan viipurilaissyntyinen Anna Stegmann kiersi sodan aikana tuttavien luona keräämässä jämä- ja purkulankoja ja niistä lankanyssyköistä hän sitten neuloi juurikin näitä monen kirjavia lapasia.

Omani tein ihan uusista langoista tämän päivän tavan mukaan, mutta toki "jämä"lankoja käytettäen. Jämälanka on periaatteessa outo käsite tällaiselle joka tekee suurimmaksi osaksi kirjoneuleita, ostan lankoja aivan sillä periaatteella että niistä on moneen eri projektiin. Nämäkin lapaset olivat joululahjakorissa tarjolla, mutteivat tehneet kauppoja. Huomasin, että yksinkertaisimmat kirjottomat  mallit kelpasivat paremmin, täytyykin välillä panostaa niihin. Niistä vaan puuttuu monesti se haasteellisuus tekijältä...





sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Talvimekko


Lainasin taannoin kirjastosta kirjan nimeltä Neuleiden neljä vuodenaikaa ja ihastuin siinä tällaiseen hyvin yksinkertaiseen mutta kauniiseen mekkoon Snowdrop.
Vuosia takaperin olin saanut kirpparilöydön, laatikollisen kaamean punaista ohutta pirtin kehräämön villalankaa jota sain tähän mekkoon hyvin uppoamaan. Neuloin kaksinkertaisesta langasta ja puolta numeroa pienemmillä puikoilla kuin ohjeissa oli. Ohje on helppo ylhäältä alas neulottava malli. Punoin vielä lopuksi nyörin sinisestä villalangasta  icord- tekniikalla. 
Tuli aika sopiva mekko joulunajan menoihin. Siispä ensi joulua odotellessa. 




 



 Vaihtelua töihin. Lampaiden kanssa on ollut mukavaa, ne kun on lehmiin verrattuna kevyempiä käsitellä ja muutenkin helppo hoitoisempia. Kuitenkin lehmät ovat suuri rakkauteni ja olenkin niiden kanssa työskennellyt jo lähes tulkoon vuoden päivät.

Ei saa välittää kuvattavan hömpsyisestä lookista, eläinten kanssa nuhjaantuu hetkessä.
Kuvaajana toimi taas 10-vuotias apulaispoikani joka tunnollisesti hoitaa kanssani myös lampaat.