perjantai 30. syyskuuta 2016

Kaksi surullista neuletyötä

Lopetin kuukausi sitten hetkeksi työni vanhusten parissa, päätin silloin vielä neuloa yhdelle meidän aivan kerrassaan ihanalle 98-vuotiaalle Lotta-rouvalle sukat. Hän on positiivisimpia ihmisiä ketä olen ikinä tavannut, olisiko siinä pitkän iän salaisuus. Hänellä oli luja tahto elää 100 vuotiaaksi, voimat kuitenkin alkoivat hiipua kesällä ja muutama viikko sitten valo sammui kokonaan. Hänen tarinat ja valoisa luonne jäävät onneksi elämään monen ihmisen kautta vielä pitkäksi ajaksi.
 Nämä sukat kerkesivät lämmittää hänen jalkojaan vain muutaman viikon ennen kuin muuttuivat taivassukiksi. 


Näistä on vaikea kirjoittaa. Muutamia kuukausia sitten yksi veljeni läheisimmistä ystävistä kuoli traagisesti. Ei siinä vielä pahin. Vaimo jäi yksin viimeisillään raskaana. Ensimmäinen lapsi tulossa. En voi mitenkään tuntea toisen tuskaa oikeassa mittakaavassa, mutta jo hetken mielikuva itsensä asettamisesta vaimon asemaan aiheuttaa valtavan ahdistuksen ja kyyneltulvan.
Tunteita sai tähän työhön purettua ja ehkä samalla jotain konkreettista tukea ja osanottoa osoitettua kyseiselle henkilölle.


Voimia kaikille jotka ovat menettäneet läheisiään.


 Vauvanmyssy-ohje on jostakin vanhasta neule-lehdestä ja omalla lapsella erittäin hyväksi todettu. Sukat ovat Lise-Loten-ohjeella tehdyt.

perjantai 23. syyskuuta 2016

Syksy saa, mutta minä en.

Blogi hiljaisuutta on kestänyt. Koulu on alkanut ja syksy alkaa pikkuhiljaa saapua. Uusi tietokonekin saapui. Kiire kuitenkin on jatkunut, vaikka vannotin rauhoittumisen nimeen kun pääsen oravanpyörästä. Elämä. 
En ole syksy ihmisiä, en siis ollenkaan. Syksyssä on aina parasta se kun saa illalla käpertyä vilttiin sohvalle lasillisen kanssa ja neuloa. Tai virkata. Kesällä virkkasin itselleni hartiahuivin tällä ohjeella Tampellan ikivanhasta puuvillasekoite-langasta jonka mieheni löysi kirpparilta.


Loppukesästä tuli taas tehtyä perinteinen nesteoilralli retki ja huivi tuli matkalla pingoitettua järven kautta. Rallit olivat upeat, vuoden paras nollaus. Siitä en hevillä luovu, taisi tulla 13.vuosi peräkkäin niissä tunnelmissa.