"Opintomatka" Kataloniaan

Maanantai aamuna varhain kolme viikkoa sitten  oli Helsinki-Vantaan lentokentällä 39 päinen joukko innokkaita opiskelijoita lähdössä Barcelonaan opintomatkalle. Ensimmäinen stoppi Barcan päässä oli maatalouspuisto Park Agrari, joka sijaitsee aivan keskustan kyljessä, läpi virtaa llobregat joki, joka mahdollistaa rehevät viljelykset. Alueella viljellään mm. artisokkaa, salaatteja, hedelmiä sekä suojellaan lintuja ja villisikoja. Puisto on jatkuvasti poliittisten selkkausten alla ja uhkana on, että kaupungistuminen vie alueen kokonaan. 

Park agrarin jälkeen tehtiin lyhyt bussikierros Barcelonassa ja suunnattiin sisämaahan Leridan maakuntaan. Siellä majoituttiin upeaan luostarihotelliin Monestir de les Avellanes, jonne olisin jäänyt pidemmäksikin aikaa. Luostaria ylläpitivät katoliset marista munkit ja tilalla viljeltiin viiniä, joka oli erinomaista.  Ei liene yllättävää että maaseutu matka oli reissun parasta antia minulle ja nautin kerrassaan täysin rinnoin.

Tämän kuvan nappasin aikaisin aamulla huoneeni ikkunasta kun aurinko rupesi jo heijastua horisontissa.

 Viiniköynnökset ympäröivät luostaria ja ympäristö oli kerrassaan viehättävää, viheralueet hyvin hoidettuja ja katolisia alttareita saattoi löytää ihan metsästä.

Ruokakin luostarissa oli oikein maittavaa viinin kanssa.

Kävimme vierailulla lähistöllä vuohenmaito-tilalla jossa valmistettiin juustoja, saimme tietenkin maistella niitä oluen kera ja kyllä oli ihania, suolaisia juustoja, täältä nappasin tuliaiset suomeen.

 Seuraavaksi suunnattiin taas Barcelonaan les Rambles köysiradalle, josta avautui upea maisema kaupungin ylle.

Vierailimme myös aquarium- akvaariossa, joka oli hyvin samantyyppinen kun Helsingin sea-life.

Kauppahallissa oli ihania herkkuja tarjolla ja ruoka sekä viini kyllä maistuivat muutoinkin. Välttelimme suurempia ihmismassoja sillä kataloniassa oli juuri tuolloin paljon levottomuuksia itsenäistymis-yritysten johdosta.
Kerettiin sitä muutamaan kertaan rannallekin löhöilemään ja uimaan, ilmat nimittäin suosivat meitä ja kaikki viisi päivää oli sen 22-25 astetta lämmintä ja aurinkoista. Näillä on hyvä suunnata kohti talvea.

 Viimeisenä päivänä kävimme Park quellin puistossa, josta aukeni niinikään huikeat näkymät Barcelonan ylle. Puisto oli täynnä Espanjan -jos voi sanoa- kansallisarkkitehdin Gaudin luomuksia. Pakko oli mielessä verrata meidän arkkitehtuuriin ja jos nyt nimeän suomalaisen suuruuden Alvar Aallon, voin rehellisesti sanoa että ne edustavat vastakohtia. Suomalainen arkkitehtuuri on suoraviivaisen yksinkertaista kun taas Gaudin työt hyvin monimutkaisia ja muotoisia.

Matka huipentui viimeiseen illalliseen Poble Espanyolissa- pienessä flamengo-ravintolassa. Illallisen jälkeen saimme nauttia aivan huikeasta flamengo tanssi esityksestä. Se teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen ja ikuisen lämpimän muiston.

Jaloruusuja

Lumi Karmitsa pisti taas hienon kisan pystyyn villit vanttuut ja vallattomat villasukat- facebook sivustolla. Jaloruusu- sukkien värien suunnittelukisa. Viime vuonna suunniteltiin lehviä ja nyt näitä upeita ruusuja. Tässä on minun väripläjäys ja lankana uusi tuttavuus Veljekset keskisen onnentähden sukkalanka. Tuntuu ihan hyvältä, mutta aika näyttää laadun todellisuuden.

 

Olen viimeinkin saanut tehtyä myös sytykeruusut, joihin olen jemmaillut pitkään munakennoja. Pinterestistä bongasin vinkin, että steariinin lisäksi värinä voi käyttää cayon-vahaliituja ja nakkelinkin pataan kaikki lasten vanhat vahaliidut joille ei enää käyttöä ole. Värejä tuli sitten laajalla kirjolla.Kuvat tosin otettu ilman salamaa ja jättävät hieman pliisuiksi ruusukkeet.

Suvun tuoreimmille

Sukuun syntyi pitkän tauon jälkeen viimein vauva ja toinen syntyy kuukauden sisään. Olihan uusille tulokkaille neulottava ensimmäiset kirjoneulesukat ja mikä olisi söpömpää kun serkusten kevyt samistelu. Sukat on tehty tällä ohjeella ja liiloja hieman muunnellusti. Lankana lämpöinen ja kutiamaton Sandnesin merinovilla .

Pyryt

Jos välillä päivittelisi valmistuneita käsitöitäkin. Joulupukin paja on auennut! Tänä vuonna ajattelin tehdä niin että neulon läjän kaikenlaista ja jokainen saa valita mieleisensä. Korkkasin setin Niina Laitisen Pyryt-villasukilla, yksinkertainen ja kaunis malli, tulee mieleen karjalan kuviot, näitä taitaa valmistua enemmänkin monessa eri värissä.

Ahvenanmaan kierros

Pitäisi näitä matkoja päivitellä ennen uusia. Keväällä tuli käytyä Lontoossa, siitä voisi jonkinnäköisen yhteenvedon tehdä, mutta tähän väliin tuoreemmassa  muistissa oleva heinäkuinen ahvenanmaan kierros. Alla olevasta kartasta näkyy saarikierroksen yöpymiskohteet, ensimmäiseksi suunnattiin Eckeröön siis ja siellä yövyttiin oikein mukavalla Söderhagen camping-alueella pienessä huoneistossa. Paikka oli oikein lapsiystävällinen leikkipaikkoineen ja rantoineen.

Eckerössä kävimme metsästys ja kalastusmuseossa , jossa oli esillä myös entisaikojen käsitöitä. Museo sijaitsi upealla paikalla vierassatamassa. (ensimmäinen kuva).

Eckerössä sijaitsee myös upea hienohiekkainen uimaranta degersand. Eckeröön matkaaville pitäisi aina kertoa, että paikassa ei ole ruokakauppaa, eli ruuat kannattaa ostaa Maarianhaminasta. Muutamia ravintoloita onneksi on, joten nälkiintymään emme päässeet.

 Seuraavaksi suunnattiin Isaksöhön, Getaan, tämä ajomatka oli upea, omenatarhoja toisensa perään (aivan kun olisi Toscanassa ollut viinitiloja), eläintiloja, vanhoja kirkkoja ja rakennuksia. Majoituimme aivan ihastuttavaan pieneen kalastajamökkiin merenrannalle8kuva alla), mökki oli täydellinen meidän makuumme, pieni ja vanha. Ilmat suosivat ja saimme nauttia auringosta, syödä ulkona ja saunoa.

Getassa oli hienolla paikalla ravintola Soltuna (yllä olevat kuvat), jossa oli maittava ruoka, mutta hinnat huimasivat päätä. Ahvenanmaa oli kaiken kaikkiaan hintatasoltaan kallis.

Getasta kun lähdettiin tulemaan alaspäin takaisin niin poikettiin taffelin tehtaanmyymälään, Kastelholman linnaan  ja Maarianhaminaan.

Linna oli lapsille jännittävä kokemus ja viereisen talonpoikaismuseon lampaat.

Äitin toiveena mentiin syömään linnan viereiseen Michael Björklundin Smakbyn ravintolaan. Ruoka oli oikein maistuva ja paikanpäällä oli itse Björklund keittiössä hääräämässä.

 Maarianhamissa pyörittiin lähinnä keskustassa ja yhden kattavan lankaosaston onnistuin löytämään pääkadulta yllä olevasta liikkeestä, kuitenkin ahvenanmaalla on paljon lammastiloja joilta kannattaa  lanka ostaa suoraan.
Matkalla viimeiseen kohteeseen Lumparlandiin Svinö campingiin oli limonadi tehdas amalias, josta sai ostettua mukavasti tuliaiset kotiin.Paikallisen Stallhagen olutpanimon tuotteitakin tuli ostettua tuliaisiksi.

Kaiken kaikkiaan ahvenanmaa on vierailun arvoinen kohde, mikäli pitää pienistä ja maanläheisistä paikoista. Matkat on kätevät laivalla ja autolla kulkea, saari sen verran pieni ettei sen kiertämiseen montaa päivää kulu.

Kasvivärjättyä kalevalaa

Tänään alkoi kalevalapeiton cal-virkkaus projekti johon lähden mukaan kasvivärjätyillä langoillani. Eilen vielä värjäsin yhden vyyhdin punaisen sävyiseksi marjamehujen mäskeillä, on niin kovin keltavoittoista nuo kasvivärjätyt lankani.

Ensimmäinen pala toi jo uusia virkkauskäsitteitä eteeni ja kyseessä oli helpohko pala, mihinkähän olen taas itseni lykännyt! Se nähdään sitten marraskuussa...

Romuvarastosta kesähuoneeksi

Meidän ullakko on ollut aina romuvarasto, täynnä epämääräistä tavaraa ja vaatetta, joille ei ole oikein paikkaa eikä sijaa. Loman kunniaksi tyhjennettiin se vanhempien avustuksella, Hiace- kuormallinen lähti tavaraa heidän mukaansa kirppikselle ja osa ihan kaatikselle. Loput tavarat sain hyllyille ullakon sivuille, peitin sivut vanhoilla verhotangoilla ja verhoilla, pistin kaikki ylimääräiset vanhat räsymatot lattiaan, vanha keittiökaapisto sai jäädä apupöydäksi sekä työpöytä jossa voi puuhastella. Tästä kesähuoneesta tuli täydellinen puuhastelupaja!

Vanha sohvakin sai jäädä vaikka hieman rikki onkin.

Löysin ullakolta kaikenlaisia unohdettuja vanhanajan mainoksia ja pelikortteja sekä keinun, jotta on lapsillekin jotain puuhaa ullakolla.

Taannoin ostin itselleni käytetyt vyyhdinpuut ja kerijälaitteen ja ilokseni löysin ullakolta pahvilaatikollisen vanhaa finnwoolin lankaa jonka vanhempani ostivat vuosia sitten kirppikseltä, mutta jotka olin unohtanut ullakolle kerijälaitteen puuttuessa. Nyt innoissani kerin niitä ja katsoin jo työnkin johon langat "tuhoan".

Olen puikottanut tuskaisena lapasia talveksi, pian alan esitellä lapas-arsenaaliani.

Juhannushäät

Luikahdettiin miehen kanssa salaa vihille juhannuksena. Kyllä lähimmät ihmiset tiesi ja muutamat pääsivät ihan kirkkoon todistamaan toimitustakin. Kirkkona toimi vanha keltainen puukirkko Nurmijärvellä. 

Häät olivat meidän näköiset, vaatimattomat bileet. Hääbudjettimme oli 500 €, mutta se taisi ylittyä 200 eurolla. Ruuat valmisti ja maksoi vanhempani (n.300 €), tarjolla oli kolmea ruokaisaa salaattia sekä yöruuaksi texmex lasagne. Jälkiruokana pannacottaa ja anopin valmistamaa Brita-kakkua, harmi kun en ottanut ruuista kuvia, ne olivat kyllä ihan ensiluokkaisia. Kuvaaminen unohtui muutenkin siinä hässäkässä. Panostimme ruuissa kotimaisiin raaka-aineisiin ja ruokaviinitkin ostimme suomalaiselta Rönnvikin tilalta. (Suosittelen maistamaan Kostian kutsu-kuivaa mustaherukkaviiniä.) Miedot alkoholijuomat haimme Viron laivalta ja niihin upposi suurin osa budjetista, loput menivät paljuun, joka oli vuokralla 4 vuorokautta.

Vietimme hääjuhlaa juhannusaattona kotonamme, olimme laittaneet ystäville kutsun tulla juhannusjuhliin ja yllättävän moni tulikin paikalle, vieraita oli yli 40. Olimme kattaneet pöytiä sekä ulos että sisälle, sillä ilma oli vaihteleva niin kuin arvata saattaa. Pöytäliinoina toimi vanhat pitsilakana kapiot sekä koristelut olivat tehty luonnonmateriaalein niittykukista ja juhannuskoivuista. Hääkuvat otti isäni harjoittelupaikkani lypsykarjatilan laitumella.

Miehelläni oli perus mustapuku, joka on on ollut yllä hautajaisissa ja ristiäisissä, minä taas olen löytänyt vanhan häämekkoni läheisestä sekatavara liikkeestä 7 €:lla. Mitään järjestettyä ohjelmaa ei oikeastaan ollut, palju oli hyvä ohjelma numero ensin lapsille ja myöhemmin aikuisille. Juhlat olivat aika kosteahkot ja sen oli myös näköistä seuraavana päivänä tiluksilla :)

Honeymoonia vietetään vielä ja kyllä avioelämä maistuu tälle rouvalle vaikkei se paljoa mitään muuttanutkaan, kuitenkin jokin varmuustekijä tuli elämään lisää.

Minun pääsiäissukkani

Niina Laitisen pääsiäissukat muuntuivat puikoillani maatila sukiksi näin kesäkuussa kun tein nämä opettajalleni kiitokseksi ensimmäisen vuoden opinnoista. Seuraavaa vuotta innolla jo odottaen.