maanantai 29. toukokuuta 2017

Loma Istrian niemimaalla




 Kotiuduimme toissa yönä lomareissulta Kroatiasta ja täytyy todeta, että oli kyllä paras reissu ikinä.
Olimme vuokranneet taas hieman isommalla porukalla huvilan uima-altaineen Istrian niemimaalta maaseudulta ,Pulan lentokentän lähistöltä Valtura-nimisestä kylästä. Kylässä ei paljon nähtävää ollut, kirkko, kauppa ja ravintola, mutta huvila oli kyllä upea, joskin moderni meidän makuumme ;)





Vajaan kymmenen kilometrin päässä Sisan-kylässä oli aivan upea uimaranta, jossa viihdyimme yhden päivän nauttien näkymistä, auringosta ja merivedestä. Uimarannat Kroatiassa ovat kivisiä ja kallioisia, mutta täältä löytyi lapsille jopa hieman hienoa hiekkaa. Ranta oli vaikean matkan päässä, kannattaakin kysyä apua paikallisilta, heiltä mekin saimme vinkin tänne rauhalliseen paratiisiin.




Kartasta vähän ympyröin kaupunkeja, joissa kävimme, mutta näiden lisäksi oli lukuisia pikkukaupunkeja, joita ei näin isossa kartassa ole. Vuokrasimme suuren yhdeksän hengen pakettiauton ja suhasimme sillä ympäriinsä. Välimatkat olivat lyhyitä, joskin välillä ne tuntuivat pitkiltä teiden kiemurrellessa. Auton vuokraaminen Kroatiassa on edullista.

Ruusut olivat tähän aikaan upeita, puutarhat oli upeasti hoidettuja ja muutenkin yleisilme maassa on todella siisti.






 Pulassa näkyi roomalainen aika vahvasti. Vierailimme amfiteatterissa ja kuljimme vanhassa kaupungissa. Söimme muutamaan kertaan Pulassa ja kävimme lauantai aamulla markkinoilla.

Vrsar oli viehättävä kalastajakaupunki Rovinjin ja Porecin välissä. Vuokrasimme sieltä veneen ja teimme matkan vuonolle pitkin rannikkoa.




Rovinj oli yksi viehättävimpiä kaupunkeja ikinä. Kapeilla kujilla oli varsinkin aamulla ihana tunnelma kun kaduilla oli vain paikallisia ja tunnelma oli seesteinen, iltapäivällä kaupungin valtasivat turistit ja me pakenimme illaksi Poreciin. Ennen sitä kävimme vielä veneristeilyllä, jossa oli lasipohja, lapset saivat ihailla merenpohjaa asukkeineen.








Medulinin lähellä niemenkärjessä sijaitsi luonnonpuisto Kamenjak, jossa oli monia suloisia rantoja, eläinfarmi ja lukuisia baareja.


Yksi ihastuttava vuoristokaupunki oli Motovun. Se on kuuluisa tryffeleistään, täällä siis kannattaa tilata tryffeliannos. Käsityökaupat olivat voimissan Kroatiassa ja matkamuistoksi valikoituikin käsintehtyjä koruja ja tauluja. Unohtamatta viinejä!





 Rabac oli myöskin suloinen kaupunki vuorten välissä, tällä matkalla näki upeimpia maisemia, Labinista niin ikään oli upeat maisemat.


Istriassa on paljon tekemistä lapsille, oli dinoparkia ja vesipuistoa, meidän lapset tyytyivät kuitenkin uima-altaaseen ja merenrantaan, mutta saivat he maistaa myös vauhdin huumaa Pulan lähistöllä olevalla karting-radalla. Niinkuin seurueen muutkin miehet.



Ruoka oli Istrian alueella huomattavasti parempaa kun Splitissä, sanoisin jopa hyvää. Pizzat olivat erinomaisia. Italian vaikutus ruokakulttuuriin on suuri.
 Lankoja löysin muutamasta kaupasta, mutta ne olivat lähinnä akryylia tai sitten samaa kamaa kun meiltäkin saa, ei siis käsityöläisen materiaali paratiisiainesta.

Toukokuu on hyvä aika matkustaa Kroatiaan, turistit eivät ole vielä vallanneet paikkaa ja luonto on kauneimmillaan, hinnatkin ovat edullisempia tähän aikaan, säät ovat tietenkin epävakaampia, mutta meillä kävi tuuri ja koko viikon oli upeat kelit (21-26 astetta), mitä nyt välillä oli viileää tuulta.

Tähän maahan ihastuin kyllä iäksi jo viime kerralla, mutta nyt olen täysin vakuuttunut.

lauantai 13. toukokuuta 2017

Yksiväristä


Vähän aikaa sitten havahduin ongelmaan, että kaikki vaatteet ja asusteet alkaa olemaan jo liian värikkäitä ja sekavia, tarvitsen enemmän selkeää ja yksiväristä, olematta kuitenkaan tylsä. Varsinkin villasukat on kaikki kirjoneuletta.

Aloitin projektin neulomalla perusvihreät hovineito-sukat. Kaunis yksinkertainen malli paksusta langasta. Ohjeen löytää Ullan sivuilta.


maanantai 8. toukokuuta 2017

pRoJeKt viiriäiset

Talvella kotieläinpihalla vietetyn työharjottelujakson aikana syttyi kipinä harjoittaa hieman omavaraisuutta eläinkunnantuotteilla ja aloitin tämmöisellä minimuna tuotannolla kun viiriäisen munat. Asumme taajamassa joten piti valita sellainen helppohoitoinen pieni eläinlaji, muutenhan olisin ottanut muutaman kyytön ja lapinlehmän pihalleni.

Tilasin netistä pienen hautomakoneen ja opiskelin haudonnan alkeet, hankin siitosmunat ja pistin koneen päälle. Munia piti käännellä 8 tunnin välein ja lämpötila ja kosteus piti pitää tasaisena. Haudonnan 18.päivän aamulla hautomossa oli aivan suloisia ja onnettoman kokoisia rääpäleitä. 



Kuivuttuaan hautomossa siirsin ne lämpölampun alle muovilaatikkoon, lämpötilaa sai seurata jatkuvasti, pienet vesi- ja ruoka-astiat tyhjenivät vauhdilla. Viiriäiset kasvavat aivan älytöntä vauhtia ja niiden kasvua ja puuhastelua oli lumoavaa seurata.




Kahden viikon ikäisenä uskalsin siirtää ne lämpölevyn alle kun ne yrittivät jo pyrähdellä pois avonaisesta laatikosta. Kuivikkeenkin pystyi jo laittamaan, aiemmin he olisivat syöneet senkin. Viiriäiset ovat aika kaikkiruokaisia, mutta jos halajaa munatuotantoa, on ruokintaan hieman perehdyttävä ja panostettava.



Suunnittelin niille ulkohäkin ihan paperille. Yleensä alan vaan tekemään, mutta tällä kertaa ajattelin panostaa ja sitten vasta tekemään. Kyllä kannatti, sillä viiriäistenhäkistä tuli suhteellisen passeli pienelle parvelleni.





Kyllä on lapsille riittänyt iloa näistä vesseleistä ja äidille myös. Viikko sitten löysin ensimmäisen munankin häkistä ja siitä lähtien niitä on ollut siellä päivittäin. Viiriäisen munat ovat erittäin ravintorikkaita pienestä koostaan huolimatta.





Ja herrojen herkkua saan nyt nauttia vaikka näin leivän päällä. Kyllä on hyvää, nams. 


lauantai 6. toukokuuta 2017

Finlandiaa muuallekin kuin lasiin

Totta puhuen en juo tiukkaa lähestulkoon ikinä ja nämäkin  finlandiat on suunnattu jalkojen lämmikkeeksi. Niina Laitinen voitti tällä mallillaan Novitan Juhlavuoden suomineule- kilpailun ja ohje julkaisiin Novita-lehdessä. Sen saa toki hankittua itselleen myös  Niina Laitisen omilta sivuilta tai Ravelrystä. 





                                          Tekee kunniaa 100-vuotiaalle Suomelle <3

perjantai 5. toukokuuta 2017

Painajaisia


Valmistin muutaman unisiepparin. Tuli tarpeeseen kun nähtiin painajaisia. Löysin kotivinkin sivuilta helpon ja hyvän mallin jota vähän muunsin. Vanha virkattu pitsiliina on kiristetty ompelukehyksen ympärille ja leikattu reunoista ylimääräiset pois. Sitten sidoin rouheista juuttinarua erikokoisia pätkiä johon liimasin kuumaliimapistoolilla aitoja kanan sulkia ja puuhelmiä kiinni. Ripustukseen käytin myös juuttinarua.

Naurettavan helppoa ja kaunista!






maanantai 1. toukokuuta 2017

Kukallinen penkki

Onpa taas mennyt kevät kiireellä ja kaikenlaista on tapahtunut ja sattunut. Ensinnäkin sain vuosia kestäneisiin terveysongelmiin viimein vastauksen kun minulle diagnosoitiin haavainen koliitti (krooninen paksusuolentulehdus). Toisaalta helpotti, mutta kylläpä harmittaa kun kyseessä on loppuelämän sairaus, joka jossain määrin vielä rajoittaa elämää. Ruokavalio menee pitkälti remonttiin ja alkoholin kanssa ei enää niin vain läträtä.

 R.I.P punaviini. Hiljainen hetki.

Opiskeluihini liittyen olen innostunut rakentamisesta ja nikkaroinnista. Tästä esittelen penkki-pöytä yhdistelmän jonka rakensin ihan omin pikku kätösin. löysin suuntaa antavat ohjeet täältä ja muokkasin hieman. Koulukaveri tuunasi vielä penkkiin päheet, omaleimaiset hippikukat. 



Puutöitä suoltaa jatkossakin, sillä kävin ostamassa itselleni oman jiirisahan <3

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Vinokolmiohuivi lyhennetyillä kerroksilla


Neuleleirillä aloitin harjoitushuivin johon kokeilin lyhennettyjä kerroksia ihan mutu-tuntumalla ja siitä tuli mukavannäköinen lämmitin hartioille. Langan olin ostanut muutama vuosi sitten käsityömessuilta semmoisesta pienestä Liettua- tai Latvialaisesta kojusta ja se on paksumpaa liukuvärjättyä villaa.  En ole ikinä ollut huivi ihmisiä, mutta opetellaan :)

Perusohje vinokolmio huiviin:

Luo 3 silmukkaa.
*1.krs (op): neulo o kunnes jäljellä 2 s, lk, 2 o
2.krs (np): 2 o, lk, neulo o kerroksen loppuun.
3. krs (op): 1 o, 2 oyht, neulo o kunnes jäljellä 2 s, lk, 2 o.
4. krs (np): 2 o, lk, neulo o kerroksen loppuun.*
Toista kerroksia 1-4, kunnes haluat lisätä lyhennettyjä kerroksia. Jatka silti lisäysten ja kavennusten tekemistä mallin mukaan.



lauantai 4. maaliskuuta 2017

Niska-hartiaseudun lämmitin sekä parhaat jumienesto vinkit

 Niska ja hartiat tuppaa olemaan kovilla neulojilla. Jatkuva jännitys alueella aiheuttaa kamalia kipuja ja särkyjä. Vaikka olen yrittänyt jos millä konsteilla saada aluetta kuntoon ei mikään tunnu toisinaan auttavan.
Talviaikaan ulkona tulee kaiken kukkuraksi jännitettyä hartioita kylmältä, joka aiheuttaa lisää jännitystiloja. Lämpimästi pukeutuminen ennaltaehkäisee vaivaa. Tämän kaulurin ohjeen löysin Dropsin sivuilta ja toteutin sen ihanilla Rowanin villa-puuvilla-sekoite langoilla.




Joulun aikaan kärsin kamalasta niska jumista ja tässä parhaimmat vinkkini sen hoitoon:

-istu hyvässä ryhdissä, selkä suorana, hartiat alhaalla ja takana
-pidä jaloittelu tauko käsitöiden lomassa ainakin 30 minuutin välein
-tee lihaskuntojumppaa varsinkin selkä-keskivartalo-osastolla
-venyttele niskaa, hartioita, selkää, käsiä
-kuuma kauratyyny
-niska-shiatsu hierontalaite (on muuten hyvä laite)
-sauna
-punaviini (tai muu rentouttava juoma)
-TAUKO KÄSITÖISTÄ , ainakin 2 viikkoa! (Nauti muutama hyvä kirja makuu asennossa)
-opettele neulomaan seisaalteen

Ole hyvä :)

maanantai 27. helmikuuta 2017

Islantilainen lapselle




 Nelivuotiaalle lämmikkeeksi kevät-talvelle islantilainen neulepaita. Tätä voi pitää pelkällään kun on aurinkoinen ja tyynipäivä. Herkkähipiä tarvitsi alle trikoopaidan vaikkakin lankana oli Sandnes garnin alpakkalanka.

Poika on tyytyväinen- äiti on tyytyväinen.



tiistai 14. helmikuuta 2017

Neuleleirillä opin stickaamaan

 Blogi hiljaisuutta on taas kestänyt, olen yrittänyt olla tekemättä mitään "ylimääräistä". Neulonut toki olen, sehän ei ikinä ole ylimääräistä, mutta blogin kirjoittaminen vie aikaa muulta kivalta.

Olin viikonloppuna neuleleirillä Klaukkalassa. Tai siis sticklägerillä tarkemmin sanoen ja täytyy kyllä sanoa, että olipa ihanaa. Leiri kesti torstaista sunnuntaihin. Olin hyvin ennakkoluuloinen mennessäni, sillä olin havainnut että leirillä enemmistö on ruotsinkielisiä ja oma ruotsinkielentaitoni on vähintäänkin ruosteessa, tuskin olematon. Hyvin siellä pärjäsi kuitenkin suomellakin. Vaikka ruotsia kyllä puhuttiin.

Leirillä neulottiin aamusta iltaan tai oikeastaan yöhön. Aamulla kun sain silmäni auki, näin jonkun neulovan aamupalapöydässä, yöllä istuin viimeisten joukossa neulomassa. Sitten syötiin. Neulottiin ja syötiin, neulottiin ja syötiin, neulottiin...syötiin. Tajusit varmaan jo. Kyllä sitä hieman juotiinkin.

Myös lankakauppa Snurre oli osallisena sillä tavalla, että toivat ihania lankoja meille myyntiin, eikä niitä voinut vastustaa. En ole ikinä käynyt heidän kivijalkakaupassa, mutta tämän vierailun jälkeen on kyllä käytävä.

Lauantaina Iina Tainiola piti meille kurssin Lyhennettyjä kerroksia ja huiveja, joka innosti minutkin neulomaan huivia. Se on pian valmis, täytyy piakkoin esitellä harjoituskappale.

Täytyy jatkossakin osallistua tällaisille leireille, oli sen verran rauhallinen ja seesteinen viikonloppu, että kyllä teki hyvää. Ja ennen kaikkea sai neuloa aamusta iltaan!


Leiri järjestettiin kauniin Valkjärven rannalla vanhassa maalaistalossa, talo oli upea.
Alla hieman Snurren ihanuuksia.




 Nämä langat otin huostaani.




Olin ottanut sukset mukaan ja järvellä oli hyvät ladut sekä retkiluistelurata.
Yksi kurssilaisista oli chi ball-ohjaaja ja piti meille muutaman tunnin sitä neulonnan lomassa, erittäin hyvää taukojumppaa kropalle.



Toinen kurssilainen oli ottanut mukaan vyyhdinpuut ja kerijälaitteen, oli muuten niin hyvät kapistukset, että heti maanantaina kävin ostamassa omat :)
Sain myös kokeilla minipyöröpuikkoja, olivat veikeä tuttavuus. Helpompi kuljettaa mukana.



 Talossa oli upeat kakluuniuunit joka huoneessa.
Alla on omat kasvivärjätyt langat, joista tein leirillä lapaset. Fiilistelykuvia olisi ollut neulojista, mutta unohdin kysyä julkaisuluvan niin jätetään ne omaan arkistoon.