Tämän kesäloman pääreissu tehtiin pitkästä aikaa kotimaassa. Vuokrattiin viikoksi asuntoauto ja sen kummemmin suunnitelematta päätettiin lähteä itärajaa pitkin ylös, siitä Haaparantaan ja sitten länttä pitkin tiputellaan alas. Tässä alla näkee tarkkaa reittiä.
Keskimäärin päivän ajomatkaksi tuli 300-400 kilometriä ja pysähdyksiä oli paljon. Ensimmäinen päivä ja yö oli aikamoisen tahmeat ja tuntuikin että tämä ei ole meitä varten, mutta sitten matkaaminen rupesi maistumaan ja leirintä paikoilla rupesi viihtymään. Loppuen lopuksi kun päästiin kotiin niin selattiin jo netistä omaa autoa tai vaunua.
Leirintäpaikkoja oli monenmoisia, hinnat pyörivät kolmenkymmenen euron (1 yö/perhe,sis.sähkö) tuntumassa, kallein paikka oli Kalajoki 42 euroa. Toisiin sisältyi saunat, veneet, polkuautot ja pesukoneiden käytöt, toisissa laskutettiin kaikista erikseen. Tämä ei ole kyllä halpa harrastus vaikka voisi toisin olettaa. Kaupunkia ja kyliä tuli koluttua ja tällaisella reissulla saa hyvän kokonaiskuvan Suomen luonnon monimuotoisuudesta ja siitä kuinka erilailla asutaan missäkin päin Suomea. Ylin osa Suomesta jäi tällä kertaa välii, mutta viikossa ei ihan Suomen tappiin asti lasten kanssa kerkiä.
Tämä toimi meidän kotona viikon ajan.
Suomussalmella piti pysähtyä ihastelemaan hiljaista kansaa ja siellä jolkotteli myös ensimmäiset porot vastaan. Länsipuolella ei tällä korkeudella ollutkaan poroja.
Rukajärvellä oli ihana leirintäpaikka Iisakki village, täällä sisältyi leirintämaksuun kaikki herkut ja lapsilla riitti tekemistä, ainut haitta oli hyttyset ja mäkäräiset, niitä oli niin tolkuttomasti, ettei ulkona oleminen ollut enää mielekästä. Isäntäperhe oli kasannut juhannuskokonkin.
Matkan varrella pysähdeltiin aina kun nähtiin jotain tarpeeksi mielenkiintoista. Usein se oli hyvä ranta tai grilli :)
Matkalla yksi huveista oli hauskannimisten paikkojen ja teiden bongailu.
Haaparanta oli miehen toive ja käytiin kaikki kolme suurinta nuuskatukkua läpi, nuuskaoutlet, nuuskakuningas ja nuuskakaira. Paras hinta-laatu suhde tuntui olevan tässä nuuskakairassa, täällä oli suuri valikoima myös karkkia ja limuja, jotain siis myös nais-ja lapsiväelle.
Minun toive oli Kalajoen hiekkasärkät, tämä oli maineensa veroinen. Olin käynyt täällä toki lapsenakin, sillä isovanhempani olivat karavaanareita, mutta pitihän tämä kokea omien lasten kanssa. Ranta on upea hiekkoineen ja niin lapsiystävällinen. Muutenkin tunnelma oli kun etelänmaassa konsanaan kun oli surffareita, purjelautoja ja liitovarjoja. Ilma sattui toisena päivänä vaan olemaan huonompi niin Jukuparkin sijasta mentiin Sani-kylpylään lillumaan.
Paluu matkalla poikettiin Ylöjärvellä suklaatilalla, jossa valmistetaan erikoisia suklaita käsityönä, olipa ihana paikka, suosittelen poikkeamaan ostoksille. Osoitteen voi kurkkia Suklaatilan kotisivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti